Jaakko Portti

Timo Soini vaatii Suomeen erityistä lähiöpolitiikkaa, ja syyttää kolmea suurinta puoluetta (sekä vihreitä) siitä, että ne asettavat vastakkain omakotivaltaisen asumisen ja tiiviin keskusta asumisen, ja unohtavat lähiöt kokonaan. Pääministeri Vanhanenhan mm. lanseerasi oman ”puutarha-asumisen” mallinsa ja kritisoi junien raideliikenteen varteen sijoittuvaa asumista. Samalla hän kuitenkin kannattaa Sukarin Idea Parkkien rakentamista lähiöiden ja keskusta asujienkin ulottumattomiin.

Olen Soinin kanssa samalla kannalla. Lähiöpolitiikkaa tämä maa kaipaa, se on realismia ja todellisuutta. Lähiö on lähiö niin Helsingissä kuin Rovaniemelläkin. Helsingissä lähiöiden ihmisten ongelmat ja olosuhteet ovat yhtenevät Rovaniemen ihmisten kanssa. Haikailu puutarha-asumisesta ja ihmisten hajasijoituksesta idyllisiin asumis”edeneihin” hämärtävät reaalitodellisuuden.

Meillä Ounasrinteellä on kerrostaloasumista omistus- ja vuokra-asunnoissa, rivitaloasumista omistus- ja vuokra-asunnoissa, sekä omakotitaloissa asumista. Asumismuodosta huolimatta me kaikki ounasrinteeläiset (pappi ja lukkari, kuppari ja tsuppari, yrittäjä ja työntekijä yms.) käytämme ja tarvitsemme samoja palveluja - päivähoitoa, koulua, kirjastoa, kauppaa, joukkoliikennettä yms… Olen varma siitä, että Helsingissä asetelma on täysin yhteneväinen.

Entäs koko laaja Rovaniemi? Ydinkeskustassa ja sen välittömässä tuntumassa asuu 85 % asukkaista, kylissä asuu loput. Huolehditaanko vain enemmistön palveluista, ja odotetaan että aika tekee tehtävänsä ja tuo asukkaat reuna-alueilta keskustaan palvelujen piiriin. Eipä ole kovin reilua. Juhlapuheissako vain palvelukyläverkosto elää, muttei ohjaa käytännössä päätöksentekoa.

Päministeri höpöttää ja hämärtää - Soini suomentaa ja puhuu asiaa. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä.

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen Ounasrinteen kirjastossa.
Aiheena ”Sinä ja maailman köyhät”

Rovaniemen kaupungin tilaama konsulttiselvitys esitti 3 % säästötavoitteeseen pääsemiseksi muun muassa sivukirjastojen lakkauttamisia. Tuon säästötavoitteen oli aikoinaan valtuusto päättänyt hakea kaikilta hallintokunnilta. Taisi olla huono päätös.

Konsultti teki tehtävänsä hänelle annetun toimeksiannon mukaisesti. Tuon saman tiedon olisi saanut kirjastotoimen sisältäkin ilman ulkopuolista konsulttia. Raportin julkaisemisen jälkeen asukkaat nousivat vastarintaan. Netissä on avoinna adressi osoitteessa www.adressit.com/rovaniemenkirjastot, samoin paperisia adressiversiota kiertää Ounasrinteellä ja Korkalovaarassa. Adressin voi myös allekirjoittaa Kehitysmaakauppa Elimussa ja Tuparavintola Huppelissa.

Helsingin Sanomissa oli juttu siitä, kuinka Tukholman kaupunginkirjasto haluaa, että lainakirjoja on saatavissa siellä, missä ihmiset liikkuvat. Suunnitelmissa on avata metroasemille aluksi kolme kirjastoa, yksi keskustaan ja kaksi lähiöihin, ja laajentaa maanalaista kirjastoverkkoa myöhemmin tarpeen mukaan. Kirjastoista on tarkoitus rakentaa pieniä, mutta helposti matkareitteihin sopivia. Tavoitteena on kirjastopalvelujen saatavuuden helppous ja joustavuus - lähtökohtana on kehittää palveluja nimenomaan asiakaslähtöisesti.

Rovaniemellä kuljetaan päinvastaiseen suuntaan, mikäli konsulttiselvityksessä esitetyt ehdotukset toteutetaan. Kirjasto elää tässä ajassa ja paikassa, ihmisten kanssa. Sen on myös pysyttävä kehityksessä mukana. Raportissa esitetyt lakkautukset ovat vastoin Opetusministeriön kirjastopalvelujen laatusuosituksia. Kirjaston päätehtävää, tiedonsaannin tasavertaisuutta ja sivistystehtävää, ei kuitenkaan saa uhrata sille, että kirjastoista kehitettäisiin eräänlaisia “puuhamaita” tai käsilaukkuvuokraamoja.

Kirjastopalvelujen perinteisiä ja uudenlaisia toimintamuotoja tulee tarkastella toisiaan täydentävinä ja tukevina, eikä vastakkaisina. Lähikirjastoissa ei rakastuta seiniin, vaan sosiaaliseen ympäristöön, jonka kirjasto mahdollistaa. Kirjastopalvelut ovat käytetyimpiä kunnallisia palveluja, joiden maksuttomuus turvaa niiden tasavertaisen käytön.